No, niin nyt on sitten toinen päivä tässä blogin kirjoittamisessa... Saapas nähdä mitä tähän päivään tulee tekemistä ni toisaalta tiedän jo yhden tekemisen lähden kuskaamaan isääni ja äitiäni kun isälläni on meno sädesairaalaan hän menee ottamaan kalsium piikkiä kun hän sairastaa syöpää. Ikävä katsella vierestä kun oikeastaan mitään ei ole tehtävissä kun ihminen kuihtuu silmissä ja samalla pitäisi itse olla positiivinen ihminen ja yrittää tukea, mutta välillä aina tuntee omatkin voimat rajalliseksi ja sitä kautta joskus aina voimattomaksi. Mutta joka tapauksessa näillä me mennään Ihmiset eivät tiedä aina miten tässä elämässä käy... Jokaisella ihmisellä on omat vaikeutensa ja sairaudet varmasti täällä aina jossain vaiheessa kannettavana. Mutta olen velkaa vanhemmileni auttaa heitä kun he ovat auttaneet minua lapsuudessa niin nyt on sitten minun vuoroni auttaa heitä...

Voisin hieman kirjoitella tähän mitä oli eilen Stelkin kokouksessa siellä lähinnä keskusteltiin mitä kuuluu paikalla olijoille... Mitä kuuluu uskon elämässä lähinnä... Koska tämä Stelk on uskonnollinen ryhmittynä miesten kanssa ollaan tilaisuudessa voisin hieman kertoa Stelkistä seuraavassa blogi kirjoituksessa mielestäni se on erittäin hyvä paikka ja samalla rentouttava paikka saa aina uusia elämänohjeita uuteen viikkoon.

Raamatun jakeet on nyt sitten seuraavanlainen:

Luuk. 22:25

Niin hän sanoi heille: "Kansojen kuninkaat herroina niitä hallitsevat, ja niiden valtiaita sanotaan hyväntekijöiksi

Luuk. 22:26

Mutta älkää te niin; vaan joka teidän keskuudessanne on suurin, se olkoon niinkuin nuorin ja johtaja niinkuin se palvelee.

Kylläpä tulee mieleen näitä kirjoituksia tälle päivälle ja ihan tälle ensimmäiselle päivälle, milloin aloitin tämän blogini pitämisen. Enpä edes tiedä kiinnostaako nämä kirjoitukset ketään, mutta en  minä sen takia näitä kirjoituksia tee toisaalta sehän on mukavaa jos joku vaikka lukisi näitä mun kirjoituksia. Mutta lähinnä nämä kirjoitukset on vaan ihan omaksi iloksi, että saan purkaa omia tuntojani ja samalla mitä ajattelen haluan vaan heittää omia ajatuksiani ilmoille ja kirjoituksiani.

Kuskasin tänään hieman appiukkoa ja kun hänellä oli pankkiasioita ja hieman kauppa-asioita tehtävänä, mutta minulle tuli vaaan tähän kirjoitukseen sellainen ajatus, että minkä takia aloin kirjoittamaan tätä kirjoitusta tähän. Kyllä nykyaika on mennyt aika kiireiseksi siinä mielessä, että kun tänään oli yksi ihminen naputtelemassa jotain viestiä matkapuhelimeensa kassan jälkeen kun olisi pitänyt pakata niin tekstari ja joku muu naputtelu oli paljon tärkeämpää naputtelua... Eikö tuonkin naputtelun olisi voinut siirtää johonkin muuhun ajankohtaa tuskin se niin tärkeää oli, että piti just silloin olla naputtamassa viestiä. No se oli hänelle tärkeää, mutta kaupan kassalla työskentelevä henkilö hieman katseli tätä touhua ja näki hänen ilmeestään, että hänkin ihmetteli tällaista touhua. Mutta jos ajatellaan entistä aikaa kun kännyköitä ei oltu keksitty niin kukaan ei välittänyt yhtään mitään vaikka ei vastannut puhelimeen muutamaan tuntiin taikka joskus jopa ei muutamaan päivään niin kukaan ei ajatellut mitään. Mutta jos et vastaa nykyjään heti kännykkään niin heti aletaan miettimään että mitä oikein on tapahtunut. Elämä muuttuu ja ihmiset vaan sen takia itselleni puhelin ei ole kovinkaan tärkeä asia... Joskus unohtuu kotiakin kun lähden johonkin vaikka olisihan se hyvä olla eräänlainen turva nykyaikana.

Tänä aamuna kävin myös hakemassa papereita hieman isälleni, kun hän alkaa tarvitsemaan kaikenlaista apua, kun hänellä on pitkäaikainen sairaus ja se vie melkoisesti voimia kun hoidan hänen asioitaan jonkun verran, mutta mielelläni hoidan hänen asioita. Kun hän on auttanut minua lapsuudessa niin nyt on sitten minun vuoroni...

Joh. 16:7

Kuitenkin minä sanon teille totuuden: teille on hyväksi, että minä menen pois. Sillä ellen minä mene pois, ei Puolustaja tule teidän tykönne; mutta jos minä menen, niin minä hänet teille lähetän.

Joh. 16:8

Ja kun hän tulee, niin hän näyttää maailmalle todeksi synnin ja vanhurskauden ja tuomion:

Joh. 16:9

synnin, koska he eivät usko minuun;

Joh. 16:10

vanhurskauden, koska minä menen Isän tykö, ettekä te enää minua näe;

Joh. 16:11

ja tuomion, koska tämän maailman ruhtinas on tuomittu.

Joh. 16:12

Minulla on vielä paljon sanottavaa teille, mutta te ette voi nyt sitä kantaa.

Tänään on vielä yksi meno ja se on menen Stelkin iltaan klo 18.30, siitä voisin kirjoittaa vielä úyhden pienen kirjoituksen mahdollisesti tänään. Tänään kävi meillä myös hyviä ystäviä ja minäkin sain hieman apua heiltä kun tarvitsin meillä on sellainen yhteinen päätös tehty, että jos toinen tarvitsee apua niin silloin autellaan.

Nykyaikana rahalla on todella suuri valta täällä maailmassa... Olen monta kertaa miettinyt, että miksi on näin että raha näyttelee niin suurta roolia täällä koko maailmassa. Heikoimmilla ihmisillä on todella heikosti asiat jo Suomessa ja samalla sitten herrat nostavat suuria obtioita ja suuria palkkioita viroistaan. Olen pohtinut monta kertaa sitä, että haluaisinko olla rikas olen tullut siihen tulokseen että en haluaisi olla rikas. Olen aikast tyytyväinen omaan elämäntilanteeseeni tällä hetkellä saan tehdä sitä mitä oikeasti haluan ja samalla saan auttaa arkisissa asioissa läheisiäni. Mitä raha loppujen lopuksi sinulle tuo? No se tuo sinulle monta kertaa, ehkä helpotuksia omaan elämääsi ja voit saada varmasti paremmin esim. lääkäriin aikoja yksityiselle puolelle. Kun sinulla on varaa maksaa sinne lääkärinpalkkiot, mutta onko ne loppujen lopuksi sitten sen parempia lääkäreitä, kuin toisetkaan lääkärit mitkä työskentelee terveyskeskuksissa ja sairaaloissa. Monta kertaa he ovat samoja lääkäreitä heillä on vaan tullut ahneus ja päivystävät molemmilla puolilla.

Itse olen törmännyt sellaisiin lääkäreihin, jotka hoitavat paremmin yksityisellä puolella kuin kunnalisella puolella... Näinhän ei saisi olla? Mutta minkäs teet kun näin toimitaan ja aina laki ei ole kaikille ihmisille ihan sama. Mutta joka tapauksessa Kaupunki rokottaa sinua ihan kaikissa asioissa teit sitten mitä tahansa... Mutta jostain kaupungin on saatava rahansa sehän on ihan selvää, mutta joskus tuntuu että esim. pysäköintivirhemaksuissa ollaan menty hieman liiallisuuksiin ainaskin Jyväskylässä, mutta en minä valita vaikka tänään sainkin sakon, mutta sehän on toisaalta omaa tyhmyyttä pysäköidä auto kävelykadun alkuun kun hain tavaraa läheisestä paikasta... No, siitä tuli 60 € lasku ja sehän maksetaan pois, mutta keskustelin pysäköinninvalvojan kanssa ja hän toimi ohjeiden mukaan en syytä siitä ketään, mutta joskus tuntuu kohtuuttomalta kun auto oli kolme minuuttia siinä eikä ollut kenenkään edessä niin sitten rokotetaan näin, mutta minkäs teen kun on näin päätetty... Mutta joka tapauksessa joskus voisi hieman ajatella nuo herratkin jotain jotka päättävät kaupungin asioista...

Jotenkin vaan tämä seuraava Raamatun lause sopii tähän kirjoitukseen, kun puhutaan laista ja rakasta lähimmäistäsi... Niin lakihan on kaikille ihan sama.

Gal. 5:13

Te olette näet kutsutut vapauteen, veljet; älkää vain salliko vapauden olla yllykkeeksi lihalle, vaan palvelkaa toisianne rakkaudessa.

Gal. 5:14

Sillä kaikki laki on täytetty yhdessä käskysanassa, tässä: "Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi"

Ajattelin avata tänne blogin ja ruveta jotain kirjoittelemaan. En ole kovin hyvä kirjoittamaan en osaa kovin hyvin tuota oikeinkirjoitusta, mutta toisaalta tässä sitä voi oppia kirjoittamaan asioita oikein. Minulla on ollut vaikeuksia aina kirjoittamisessa ja muutenkin jollain tavalla myös puheessa on minulla vaikeuksia tulee välillä sellaisia änkyttäviä sanoja ja muutenkaan en ole mikään täydellinen kirjoittaja ja puhuja. Mutta haluan tuoda esille ajatuksia minulla olisi tarkoitus kirjoitella tänne ihan joka päiväisistä asioista mitä koen elämässä ja samalla minkälaista on olla täällä maailmassa on olla omaishoitaja. Tällaisia kirjoituksia on luvassa ja samalla myös kirjoitan ihan siitä mitä olen kokenut elämässä koska elämäni ei todellakaan ole aina ollut ihan helpoimmasta päästä, mutta en valita olen vain tottunut tähän että elämä menee välillä vaikeamman kautta. Tämä olkoon nyt sitten ensimmäinen kirjoitus tähän minun blogiini ja samalla haluan kirjoittaa myös jonkun verran omasta uskostani tänne tulevaisuudessa ja sitä mitä olen kokenut siinä...

Olkoon tämä nyt sitten tässä tämä ensimmäinen kirjoitus... Lopuksi haluan sanoa, että toivoisin asiallisia kommentteja, sillä mielestäni pitää arvostaa toista ihmistä... Minua ei kukaan pysty lannistamaan sillä olen kokenut paljon tässä elämässäni vaikka en ole vielä kovinkaan vanha, mutta joka tapauksessa kaikki ihmiset ovat täällä samalla viivalla eli kaikki on yhtä tärkeitä ja sillä tavalla jokainen ihminen tarvitsee arvostusta. Itse en sen takia kirjoita tätä blogia vaan ihan vaan sentakia heitän jotain kirjoitusta, jos näistä kokemuskistani olisi jollekkin hieman apua ja samalla itselleni sellaista elämän purkamista...

Tulen aina myös kirjoittamaan jonkun Raamatun jakeen tänne tai jakeita koska mielestäni Raamattu on sellainen elämänohje kirja ja siitä saan voimaa omalle tielleni tässä elämässä.

Tälle päivälle valitsin tällaisen tekstin:

5. Moos. 4:31

Sillä Herra, sinun Jumalasi, on laupias Jumala. Hän ei jätä sinua eikä hukuta sinua: hän ei unhota sinun isiesi kanssa tekemäänsä liittoa, jonka hän on heille valalla vahvistanut.

5. Moos. 4:35

Sinun on annettu se nähdä, tietääkseni, että Herra on Jumala, eikä muuta Jumalaa ole kuin hän.